a p a j a

Apaja suljettu

2011-11-15T13:39:00.003+02:00

Apaja on suljettu ja jatkossa saman aihepiirin tekstit julkaistaan Suunvuoro-blogissa: http://suunvuoro.blogspot.com/

Nordic Business Forum 30.9. - 1.10.2011 Jyväskylässä

2011-10-06T14:44:00.003+03:00

Tuottava vastuullisuus

Turun AMK:n kielikoulutuskeskuksen yrityskoulutuksen kolmikko sai mahdollisuuden osallistua huippuseminaariin Jyväskylässä. Haluamme jakaa kanssasi kokemaamme: uusia ideoita, ajatuksia ja pysähdyttävää ilmastonmuutosasiaa tuli kahdessa päivässä enemmän kuin osasimme odottaa. Paikalla oli huippuesiintyjiä puhumassa ajankohtaisista teemoista mm. Al Gore, Les Brown, Esko Aho, Alf Rehn, Pekka Himanen ja Sauli Niinistö. Yritämme tiivistää tähän edes osan sanomasta:

Pääpuhuja, Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore toi esille ilmastomuutoksen nykytilaa valaisevalla esitystyylillään ja ajankohtaisella esitysmateriaalillaan. Varmasti jokaiselle salissa istujalle tuli tunne, että nyt on viimeinen aika ruveta reagoimaan vastuullisilla teoilla, jos haluaa pysäyttää ilmaston lämpenemisen. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, tietoa ja taitoa on, ainoastaan poliittinen tahto puuttuu. Kun tarpeeksi suuri joukko vaatii muutosta, niin se voi myös tapahtua. ”Jossain vaiheessa tosiasiat alkavat painaa niin vahvasti, että vastustus romahtaa”. Tutustu Al Goren perustamaan The Climate Reality Projectiin http://climaterealityproject.org/.

http://vimeo.com/29107248
100 miljoonan dollarin Innovaatiokeskus Helsinkiin

Al Goren pysäyttävän esityksen jälkeen toivoa huomiseen loi Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, joka kertoi mm. USA:n armeijan huikeista investoinneista polttoaineteknologiaan. Hän painotti, ettei luontoa voi hallita ja se on joka tapauksessa voittaja. Hän kertoi seminaarissa uutisen: Helsinkiin, suurlähetystön yhteyteen, avataan uusi ilmastonmuutoksen tutkimuskeskus, Innovation Centre. Yhdysvaltojen suurlähettiläät ovat myös perustaneet Oreckin johdolla The League of Green Embassies -yhdistyksen, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta mm. uusiutuvasta energiasta: http://www.leagueofgreenembassies.org/

Les Brown: valittu maailman viiden parhaan puhujan joukkoon (Toastmasters International)

Les Brown on maailman tunnetuimpia puhe- ja motivaatiokouluttajia. Hän piti seminaariyleisön todellakin hereillä jatkuvalla vuorovaikutuksella, kysymyksiä ja väitteitä lenteli innostavan naurun siivittämänä. Häneltä opittiin konkreettisesti miten yleisöön luodaan tunneside. Henkilökohtaisesta tarinasta tulee myös yleisön tarina. Se oli hänen ”Power Voice”-salaisuutensa. Ihmiset muistavat asioita parhaiten, kun asiat liittyvät tunteisiin, ns. emotional memory. Katso ”7 Strategies to Communicate Your Way to Greatness” -videosarja: www.lesbrown.com/europe.

Suomalaisia huippupuhujia

Nykyisin Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, entinen pääministeri Esko Aho painotti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. ”Shared value” oli hänen teesinsä: maailmaa ei voida pelastaa, elleivät yritykset ja julkinen sektorin toimi yhdessä. Yritysten tulee olla kiinnostuneita yhteiskunnasta ja tukea demokratiaa ja yhteiskunnan pitää vuorostaan mahdollistaa vastuullista yrittämistä. Anonyymien lahjoitusten sijaan auttamiseen tulee sijoittaa myös resursseja ja osaamista. ”Maailman pelastamisesta pitää tehdä kannattavaa liiketoimintaa!”

Åbo Akademin professori Alf Rehn piti tyylinsä mukaisesti hyvin provosoivan puheen tulevaisuuden kestävyydestä. Esityksessään Rehn – kuten moni muukin seminaarin puhujista – painotti sitä, että nykyisten mm. kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisut eivät ole helppoja. Helppojen ratkaisujen välttäminen vaatii ihmisiltä mukavuusalueelta poistumista, on kohdattava The Inconvenient Truth – epämiellyttävä totuus. Mukavuusalueelta poistumiseen ja laatikon ulkopuolelta ajattelemiseen liittyen Rehn julisti myös vihaavansa termiä ”The Best Practises”, joka viittaa siihen, mikä toimi hyvin aikaisemmin. Tulisikin miettiä mitkä ovat ”The Next Practises”. Tutustu Alf Rehnin ajatuksiin luovuudesta täällä: http://www.suomenyrittajayhteiso.fi/videot/show/sbSxguhoMQ4

Filosofi, professori Pekka Himanen esitti seminaariyleisölle kolme kysymystä:
1. Miten saadaan esille ihmisissä kätkössä oleva potentiaali, ”kätkössä oleva arvokkuus”?
Lähtökohtaisesti jokaisen tulisi miettiä, mistä haluat, että sinussa on kyse? Hän painotti vuorovaikutuksen avaruutta. Yksilön potentiaali saadaan esiin rikastavan työyhteisön avulla:

2. Miten luovaa potentiaalia käytetään ratkaisemaan nykyajan isoja ongelmia?
”Kivikausi ei päättynyt kivien loppumiseen vaan luoviin ratkaisuihin” – Kun ihmiskunta päättää tehdä jotain toisin, päätöksen mukainen päämäärä on saavutettavissa!
3. Mitä jätämme jälkeemme?
Se lähtee siitä, mistä meissä on kyse – mistä haluat että sinussa oli kyse?
Arvokkaamman elämän hetki on nyt-hetki.

Tutustu Himasen ajatuksiin täällä: http://www.suomenyrittajayhteiso.fi/videot/show/SQHoLBpsAvo

Seminaarin tiukimman paneelikeskustelun järjesti EU-parlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, joka parhaillaan valmistelee väitöskirjaansa ilmastopolitiikasta. Hän puhui ilmastonmuutoksesta ”ilkeänä ongelmana”, ja ärsytti vaatimalla tekoja sanahelinän sijaan. Tietoa on, mutta miksei se vaikuta tekoihin? Myös Trainers’ House Oyj:n perustaja Jari Sarasvuo oli kutsuttu mukaan puhumaan ”luopumisesta, luovuudesta ja elävästä uskosta”. Järjestäjätahon videoista löytyy tämäkin puheenvuoro.

Kaikkien esiintyjien puheissa korostuivat seuraavat asiat:

• Muutoksen on tapahduttava – yritysten on panostettava yhteiskuntavastuuseen.
• Ratkaisut eivät ole helppoja – on siirryttävä rutiineista epämukavuusalueelle.
• Työkalut muutokseen ovat jo täällä – toimintamallit eivät.
Al Gore vertasi tätä spektriin: Ihmissilmä ei näe kaikkia spektrissä näkyviä värejä, mutta ne ovat silti olemassa (ja tiedämmekin sen). On kehitettävä uusia keinoja nähdä uudet mahdollisuudet!

Seminaarin anti oli, että humanismi ja kaupanteko voivat toimia yhdessä. Vastuulliset arvot ja asenteet ovat ennakointia, parhaan liiketoiminnan perusta, ja ne tulee ottaa välittömästi käyttöön. Luonto voi muuten vielä enemmän sanoutua irti yhteistyöstä, enemmän kuin nykyiset tulvat ja täysin kuivuudesta tuhoutuneet alueet jo osoittavat. Suomessa kesät vain lämpenevät entisestään ja tuulet, tulvat ja myrskyt ovat olleet vielä hallittavissa… vai?

Työyhteisöihin ja johtajuuteen kiinnitettiin myös paljon huomiota. Uusiksi arvoiksi ehdotettiin mm. iloa, intoa, energisyyttä ja luovuutta. Himanen heitti, että olisimme avoimia kehittymisen ja kehittämisen alueella; veisimme eteenpäin sinun, ei minun, juttuja. Vuorovaikutus, toisen huomioonottaminen…

Paljon saimme ja paljon puhuimme. Mietimme välittömästi myös sitä, mitä me kielikoulutuksessa voisimme muuttaa, tehdä toisin. Liikelahjoista, papereiden printtaamisesta yms. me puhuimme. Muutoksethan lähtevät pienistä teoista ja ympäristövastuusta on kysymys joka päivä.

Ota kantaa jos luit tänne asti!
Mitä me voisimme AMK:ssa muuttaa, mitä jättää tekemättä, mitä tehdä toisin?

Marianne Renvall, Sara Pietilä ja Anne Lehikoinen

PS!
Kuvat kertovat usein enemmän kuin monet sanat, katso vaikka:
Linda Saukko-Raudan kuvalliset muistiinpanot seminaarista: http://saurau.posterous.com/

Ajankäytön aapisesta

2011-08-17T14:12:00.003+03:00

Kielikoulutuskeskuksen kesäseminaarissa ”Ruudulla ja pyöreän pöydän ääressä” 16.8. käsiteltiin ammatillisten kysymysten ohella myös ajankäyttöä: ”Aika on tärkein resurssimme”.

Koulutuspäällikkö Arja Tulonen oli koonnut ajatuksia ei niinkään ajan”hallinnasta” vaan tietoisesta ajankäytöstä. Hän herätteli kesälomiltaan palaavia opettajia miettimään, miten paljon ajankäyttöön ja -jakamiseen voikaan itse vaikuttaa. Valinnoilla, suostumuksilla, priorisoinnilla…? Työaikamme on mosaiikkista, mutta mosaiikin paloja kokoamme kuitenkin pitkälti itse.

Useimmilla amkkilaisilla on joka tapauksessa alkamassa kiireinen syksy, mutta voimmeko jo etukäteen organisoida aikaamme? Miten voisimme parantaa omaa ajankäyttöämme?

Arjalta ja yleisöltä saatiin hyviä vinkkejä - kerro sinä lisää!

Tee työ vain kerran (esim. hoida s-postin asia kerralla loppuun, älä punaliputa rivistöä vaan vastaa heti)
Tartu toimeen (…eihän se siirtämällä helpotu; aamulla kiinni vain siihen vaikeimpaan asiaan)
Järjestelmällisyys ( Jaa-ah, toisilla on sitä luonnostaan enemmän, toiset joutuvat opettelemaan…)
Tunnista oman työsi pullonkaulat
Pidä ajankäytön päiväkirjaa (siitä saat pitkäksi aikaa aapisen itsellesi!)
ja ennen kaikkea: Tee oikeita asioita!

Yleisöltä tuli lisäksi mukavasti vinkkejä suunnitellumpaan ajankäyttöön esim. Keijo Tahkokalliota mukaillen ”Peruna kerrallaan ”(et kuitenkaan voi hoitaa kaikkia asioita kerralla), ja toinen samansuuntainen, mieleen painunut vinkki oli: ”Näkkileipä pitää purra valmiiksi, muuten siihen tukehtuu”.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanottiin aikanaan. Pätee ehkä vieläkin, mutta mistä se aika suunnittelulle otetaan ;-)

Aika on kaiken kaikkiaan siitä mielenkiintoinen ja tasa-arvoinen määre, että periaatteessa sitä on meillä kaikilla yhtä paljon. Tapamme suhtautua siihen vain vaihtelee.

Kerro meille muille ajankäytön opettelijoille, jos olet keksinyt jonkin hyvän aikareseptin – ja osallistu ihmeessä keskusteluun vaikka sinustakin tuntuisi, että kesällä aikaa oli paljon enemmän ja nyt ovat aikavarkaat liikkeellä!

Anne Lehikoinen

Asiakaspalveluviestintä oli keskiössä s/s Boren kahvilassa

2011-05-12T15:27:00.000+03:00

Lue Anne Lehikoisen kirjoittama juttu Turun AMK:n sivuilta.

Muutama rivi asiakaspalvelusta

2011-03-29T14:44:00.003+03:00

Asiakaspalvelutilanne, se useimmiten tiivis ja nopea palveluhetki: kaksi ihmistä vuorovaikutustilanteessa, jossa onnistuminen riippuu molemmista. Toisen kuuntelemista, huomioonottamista ja nopeaa reagoimista tilanteeseen – sitä kai sen tulisi olla?

Parhaimmillaan asiakaspalvelutilanne on kuin myönteinen, spontaani pienoisnäytelmä, jossa yhdessä viedään kohtaamista parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kumpikin osapuoli on tyytyväinen, kumpikin tuntee tulleensa kuulluksi, voittaneensakin. Jää iloinen olo ja tekee mieli kertoa siitä muillekin. Hyvä asiakaspalvelu jää mieleen.

Olisihan upeaa, jos asiakaspalvelutehtävissä olevat voisivat sytyttää asiakkaan hehkumaan jokaisessa tapaamisessa. Mutta ei se ihan niin taida mennä, arjessa. On kuitenkin tunnistettava asiakkaiden erilaisuus ja jokaisen tapahtuman ainutlaatuisuus. Toinen haluaa nopeaa ja tehokasta toimintaa, toinen taas kertoa kissansa serkun tai serkkunsa tyttären kuulumiset. Asiakaspalvelutyössä jos missä, on oltava pelisilmää.

Miten asiakaspalvelusta tehdään onnistunut?

Lataa Turun AMK:n kielikoulutuskeskuksen asiakaspalveluesite.

What is this Culture?

2011-01-25T10:23:00.007+02:00

So what is this culture,
and where is it found?
And why can’t we find it
just lying around?

It’s supposed to be easy,
it’s supposed to be fun.
Everyone’s in it,
it’s already begun.

We’d better ask someone,
who knows all the facts.
Who understands culture,
then we can relax.

Now I’ve read a few books
and I’ve googled Turku.
There’s lots coming up
and much to wade through.

It seems culture’s quite varied,
but easy to find.
So here’s a quick catch up,
so you’re not far behind.

It started in winter
surrounded by snow,
the city stood listening,
the wind blowing low.

When the story began
with a passion divided,
we saw love gliding high
above cultures collided.

Then creatively charged
with sound and with light,
the mountains erupt
and the city ignites.

Now the flame of excitement
keeps us all moving on,
to undiscovered horizons
and more culture beyond.

From a black and white DJ
with his electrical orb.
To some talented rockers,
all here to absorb.

With some opera and art
and a mysterious play,
About someone called Vares,
who likes drinking all day?

Witness burning of witches
and Monsters of Rock.
See the vaulting vampire,
with a passion to suck.

Hear accordion wrestling
and sounds of the sea.
A new Baltic drama
and classic Dostoyevsky!

Perhaps jump in the sauna?
A part of art you will be.
So just turn up the löyly,
let the heat set you free.

Now I’m sure that’s not all,
and I’ve missed out so much.
But I’m not a great poet,
I’m just riding my luck.

So enjoy what’s on offer.
Remember - let yourself go!
It’s only here for a year
this grand cultural show.

So the last thing to tell you,
now you’re culturally aware.
There’s nothing to stop you,
try it all if you dare!

Andrew Scholfield

Joulu, joulu on meillä

2010-12-13T13:25:00.024+02:00

Niissä maissa missä joulua vietetään, yleistä on rauhoittuminen yhteen viettämään joulunpyhiä perheen kesken. Sukulaiset kokoontuvat ja muistavat toistensa arvon. (Tai äiti on rättiväsynyt, isä hermostunut ja lapset tappelevat keskenään – ja kohta anoppikin jo tulee…).

Kiireisessä elämänmenossamme joululla on joka tapauksessa se tärkeä tehtävä, että se pysäyttää meidät hetkeksi. Läheisyys, tunnelmallisuus ja toisten muistaminen onkin joulun kansainvälinen sanoma.

Suomalaisen jouluun kuuluvat joululaulut, joulukuusi, joulupukki, joulupuuro, joulukinkku, joulusauna… Joulutapamme ovat pitkälti peräisin pakanallisista menoista. Joulukinkku on perinne muinais-skandinaavien talvipäivänseisaus-juhlasta, jolloin Freyer-jumalalle uhrattiin pyhitetty karju. Joulupuuro tuli joulupöytäämme esi-isiemme vainajien palvontajuhlasta. Puurovati jätettiin jouluyöksi porstuaan, jotta vainajat saisivat osansa vuoden sadosta ja suojelisivat talon asukkaita pahoilta hengiltä.

Joulurauhanjulistus on varsinkin turkulaisille tärkeä, ”joulun virallinen avaus”. Paikalle voi mennä itsekin ja kokea historiallisen hetken. Nykyisin luettavan julistuksen kirjoitti maistraatin sihteeri muististaan Turun palon jälkeen vuonna 1827. Joulukaupunki Turun joulurauhanjulistus välitetään kaikelle kansalle på två språk: se on radioitu vuodesta 1935, televisioitu vuodesta 1983 ja se nähtiin ensimmäisen kerran nettilähetyksenä vuonna 2006.

Huomenna, jos Jumala suo,
on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;
ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään…

Joyeux Noël!
Ranskalaisesta joulusta kirjoittaa Tiina Hirard:

Ensimmäisenä ranskalaisesta joulusta tulee mieleen jouluruoka! Tyypillisiä ruokia ovat mm. osterit ja muut merenelävät, kalkkuna, kastanjat jne. Näitä samoja jouluruokia syödään kuitenkin varmasti muuallakin maailmassa, mutta ranskalainen erikoisuus on jouluhalko eli la bûche de Noël. Se symboloi hedelmäpuun halkoa, joka perinteisesti poltettiin takassa useampaan otteeseen jouluajan päivinä. Ajatuksena oli, että se takaisi seuraavaksi vuodeksi hyvän sadon.

Nykyisin ei kai oikeata halkoa enää kovinkaan paljon polteta, mutta herkullista jälkiruokahalkoa syödään sitäkin enemmän. Halkojen kuorrutus tehdään usein suklaasta, jolloin se muistuttaa ulkonäöllisesti eniten oikeata halkoa.

Merry Christmas!
Kelly Raita ”runoilee” englantilaisesta joulusta:

Pre Christmas
Crowded, chaotic shops
Harassed shoppers packed like sardines into endless checkout queues
The classic Christmas tunes by Slade and Wham “Last Christmas I gave you my heart ….”
beating to the hustle and bustle of shopping en masse who look like “bag ladies”, laden down carrier bags bearing socks for Uncle Joe and a Marks and Spencer jumper for the “father-in-law”
Street bands and carol singers dotted along the shopping malls, singing Christmas songs to the sound of the trombone and jiggling bells
The Christmas Grotto – pay a tenner in return for a walk through a trail/cave leading to a bearded Santa and a surprise Christmas gift
Traffic jams, glitter, noise.
Christmas tips for the postman, window cleaner and milkman

Christmas Eve 24.12
24 hour opening at larger supermarket chains
Last minute present wrapping, preparing the oversized turkey for roast
Filled with tinsel and sparkly Christmas decorations
Preparation of Santa “snack” left by children on the fireplace under their hanging stockings: brandy for FC and a carrot for Rudolf
Children dashing to bed - in case they are seen by Father Christmas, who won’t leave their gifts
if they’re not sound asleep when he arrives
Covert present wrapping while children are sleeping
Neighbours dropping in for a Christmas drink before the big day

Christmas Day 25.12
Waking up at the crack of dawn to the whispers of “Can we get up yet Mum”
Anticipation and excitement – did Father Christmas come or not?
A lounge filled with gifts, a half eaten carrot and an empty brandy glass
Frantic present opening to gasps of wow and “Oh, I love it”
Christmas breakfast, bacon and eggs, freshly squeezed orange juice for some bagels, cream cheese and salmon washed down with freshly perculated coffee for others.
Dressing up in “Christmas outfit”
Christmas mass, carols and lots of handshaking
Home for final touches to the Christmas feast
The aroma of turkey and sherry
Christmas dinner complete with Christmas crackers, party hats, rosy cheeks
Roast turkey – as big as a cat - with horse chestnut stuffing, glazed baby carrots, mange tout and roast potatoes
Christmas Pudding, warm and sticky with brandy sauce,
Mince pies, Christmas log
Christmas TV and games, contentment, Frank Sinatra
Roasting chestnuts on an open fire, passing around the nutcracker and mixed nuts
Utter contentment.

Ja muissa maissa...

Espanjassa joulupukki ei vieraile, vaan kolme itämaan tietäjää tuo loppiaisena lahjat tullessaan. Tai nykyään taitaa kyllä olla niin, että myös jouluna annetaan lapsille lahjoja - he siis saavat lahjoja kahdesti! Joululahjojen merkitys kasvaakin jatkuvasti, koska niillä lapset ehtivät leikkiä joululoman aikana toisin kuin "loppiaislahjoilla".

Yksi tärkeä ja nimenomaan espanjalainen jouluperinne on jouluarvonta, johon ihmiset osallistuvat sankoin joukoin ja jonka palkinnot arvotaan 22.12. Perinne alkoi jo 1800-luvun alussa ja tänä vuonna arvonnassa jaetaan palkintoina yhteensä 2 320 500 000 €.

Italiassa herkutellaan jouluaattona vasta keskiyön messun jälkeen. Sielläkin lapset saavat lahjansa pääasiassa vasta loppiaisena, epifaniana. Loppiaista vietetään katolisissa maissa itämaan tietäjien muistoksi. Joulupukkitraditiota ei Italiassa ole, mutta siellä on la Befana eli luudalla lentävä nainen, joka tuo joululahjoja.

Venäjälläkään ei ole joulupukkia vaan pakkasukko. Pakkasukolla on tuuhea, valkoinen parta, nahkainen karvalakki ja koristeellinen sauva. Pakkasukko vierailee kodeissa vuodenvaihteessa, mikä on iso juhla Venäjällä.

Saksassa ja naapurimaassamme Ruotsissa annetaan lahjat jouluaattona 24.12. kuten meilläkin. Suomalaisten joulupukki asuu korvatunturilla, mutta saksalaisten joulupukki pohjoisnavalla. Saksassa jouluna tarjottava ruoka vaihtelee alueittain ja perheittäin, tarjolla voi olla esim. hanhea. Ruotsissa syödään pitkälti samoja perinteisiä jouluruokia kuin Suomessa; lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa ja kinkkua. Ruotsissa on lisäksi tärkeää, että joulupöydässä on myös silliä, lohta ja lihapullia.

Hyvä, lämmin, hellä, on mieli jokaisen…

Perinteinen joulu joko viehättää tai kauhistuttaa. Toiset meistä ovat ”jouluihmisiä”, toiset ovat jo ajoissa varanneet matkan kauas lämpimään joululoman ajaksi. Olipa sinun joulunviettotapasi millainen tahansa, toivomme että se sujuu leppoisasti ja voimia antaen.

Rauhallista ja hyvää joululomaa
toivottaa Kielikoulutuskeskuksen väki

Koonnut: Anne Lehikoinen

Mitä viestintätaitoja tarvitsemme työelämässä?

2010-10-20T10:26:00.004+03:00

Kun katsoo esimerkiksi työpaikkailmoituksia, ymmärtää melko pian, että työelämässä tarvitsee monipuolisia ja uudenlaisia viestintätaitoja. Pelkkä kielitaito ei enää riitä vaan pitää osata viestiä eri tilanteissa niin vieraalla kielellä kuin myös omalla äidinkielellä. Yritysten henkilöstökoulutuksissa painottuu dialogisuustaidot, arviointitaidot ja sosiaaliset taidot. Koulutusten sisältöjä ovat esimerkiksi neuvottelutaidot, palautteen antaminen, raportointitaidot ja yhteisöllisyys verkossa.

Kehitys on varsin linjassa EU:n tavoitteiden kanssa, joiden mukaan elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat mm. : viestintä omalla äidinkielellä, viestintä vieraalla kielellä, digitaaliset taidot, oppimistaidot ja sosiaaliset taidot.

Opetus muuttuu kehityksen mukaan ja on havaittavissa selkeä suuntaus avaintaitoihin perustuvaan opetukseen. Tiedon hankinnan lisäksi painotetaan taitojen kehittämistä sekä osaamisen soveltamista käytännössä. Avaintaitojen arviointi lisääntyy; vertaisarviointi, portfoliot ja henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ovat tästä esimerkkejä.

Lue lisää Euroopan kommission raportista
VL: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2010:117:0001:0007:FI:PDF

Yrityksillä on haaste suunnitella henkilöstönsä koulutuksia niin, että yrityksen kilpailukyky säilyy myös viestintätaitojen osalta. Avaintaitoihin pitää kiinnittää huomiota, erityisesti viestintään äidinkielellä ja vieraalla kielellä. Kansainvälistymisen myötä rekisterin vaihtaminen kielestä toiseen tapahtuu yhä nopeammin yhä monikulttuurisemmissa työtilanteissa, missä reagointikykyä ja ilmaisurohkeutta tarvitaan. Nopeatempoiset kohtaamiset käytävällä, missä osataan käyttäytyä sosiaalisesti ja kulttuuria huomioiden, voivat johtaa isoihin kauppoihin, puhumattakaan asiapitoisista sopimusneuvotteluista!

Marianne Renvall

Kielten päivää juhlittiin tänä vuonna sunnuntaina 26.9.2010.

2010-10-04T14:00:00.005+03:00

Päivän tavoitteena on kannustaa elinikäiseen kieltenopiskeluun. Samalla halutaan tuoda esiin kielten moninaisuutta Euroopassa.

Tänä vuonna Euroopan kielten teemapäivänä korostettiin erityisesti kielten merkitystä liiketoiminnassa. Työntekijöiden kielitaito on yrityksille arvokas kilpailutekijä.

Kielten teemapäivästä voit lukea lisää Euroopan komission sivuilta.

http://edl.ecml.at/Home/tabid/1455/language/en-GB/language/fr-FR/Default.aspx

Liity myös teemapäivän Facebook sivustoon!

http://www.facebook.com/group.php?gid=13428601547

Mietteitä Venäjän kulttuurista.

2010-09-15T14:12:00.003+03:00

Venäläinen kulttuuri on yhtä laaja ja loputon kun Venäjä itse. Lisäksi Venäjällä ei ole yhtäläistä ”venäläistä” kulttuuria, joka hallitsee tasaisesti ympäri maata vaan se koostuu erilaisista ja toisistaan erottamattomista itsenäisistä osioista. Ne osiot luovat jokaiseen ihmiseen omaperäisen sisäisen kokonaisuuden eli oman maailman. Tästä lähtökohdasta on hyvä aloittaa matkaa uuteen venäläiseen kulttuuriin.

Mistä löytyy avain Venäjän kulttuurin ymmärtämiseen? On kirjoitettu satoja oppaita ja ohjeita, joissa kerrotaan Venäjän kulttuurin erikoisista piirteistä. Tästä kirjavasta kirjosta on usein hyvin vaikea löytää juuri ne olennaiset osat, jotka olisivat tärkeitä omassa tilanteessa. Mihin sitten kannattaa ottaa eritystä huomiota asioidessa venäläisten kanssa? Avoimuus ja vilpitön uteliaisuus uutta kulttuuria kohtaan ilman turhaa leimausta on järkevin tapa toimia. Silti varoituksen sanana pitää sanoa, että on kaikista vaarallisinta yrittää lähestyä tuntematonta maailmaa ennakkoluuloisena ja tietämättömänä sekä uhkarohkeana ja sinisilmäisenä. Odottaessa asiantuntijalta vastauksia omiin kysymyksiin on hyvin tärkeää tietää, mitä minä itse tiedän jo Venäjästä, ja onko se tieto oikea? Kostuuko minun tietoisuuteni oikeista vai vääristä palikoista? Ymmärränkö, mitä venäläinen ihminen viestittää piiloviestinnällä? Ymmärtävätkö venäläiset minua oikein? Miten meistä voi tulla hyviä kumppaneita? Onko meidän välissä edelleen näkymätön muuri, joka estää meitä ymmärtämästä toisiamme? Mitkä ovat minun ja venäläisen ihmisen yhteisiä arvoja eli niitä henkisiä siltoja, jotka yhdistävät meitä oikeasti ja tekevät meistä hyviä ystäviä, kavereita, kollegoja, kumppaneita?

Jokainen liikemies haluaa löytää oman ”Eldoradonsa” Venäjältä. Venäjän markkinat kiehtovat ja lupaavat paljon. Miksi toiset onnistuvat siellä ja toiset eivät? Mikä on onnistumisen salaisuus? Lyhyessä ajassa voi syntyä hyvin paljon kysymyksiä, mutta niihin on hyvin vaikea vastata lyhyesti. Yksi universaalinen vastaus kaikkiin kysymyksiin on kuitenkin olemassa. Yli tuhat vuotta kestänyt historia ja maantieteellinen erilaisuus ovat kaikista tärkeimpiä elementtiä venäläisessä mentaliteetissa. Siinä piileskelevät tärkein venäläinen arvomaailma sekä koko kansan identiteetti. Ymmärrettyään sen tärkeän roolin venäjän kulttuurissa syntyy luonnollinen kunnioitus jokaista venäläistä ihmistä kohti huolimatta siitä, kenen kanssa on tekemisessä. Maan yhteinen historia ja luonto yhdistävät ihmisiä yhteen, tekevät heistä ”Venäjän maalaisia”. Tämä on se helpoin resepti menestykselliseen tulokseen. On turha hakea apua venäläisestä yleissivistysetiketin normeista ja käyttäytymistapojen standardeista, jos ei ymmärrä kansan henkistä perintöä, jota kutsutaan ”salaperäiseksi venäläiseksi sieluksi”.

Elvira Lazareva

Sprechen Sie schon Deutsch?

2010-09-02T09:14:00.003+03:00

Schauen Sie mal an...

http://areena.yle.fi/video/1244202

Onnistuiko koulutus?

2010-08-31T10:19:00.003+03:00

Yrityksissä toteutettua koulutusta voidaan arvioida esimerkiksi (mm. Kirkpatrick):

a) osallistujien mielipiteiden avulla (usein ns. "happy sheet", eivätkä palautteena kehittäviä)

b) oppimisen arvioinnilla (esim. testien avulla)

c) käyttäytymisen testaamisella (arvioidaan osaako oppija toimia vaaditulla tasolla)

d) tuloksien avulla (arvioidaan osataanko opittua soveltaa työtehtäviin)

Yrityskoulutuksissa tärkeimmäksi arviointikriteeriksi nousee se, miten opittua osataan viedä omien työtehtävien tueksi ja edelleen organisaation hyödyksi! Yrityshän tilaa koulutusta, jotta sen vaikutukset näkyisivät myös yrityksen toiminnoissa: koulutus on investointi, jonka odotetaan maksavan itsensä takaisin. Mutta, miten voidaan arvioida ja mitata näitä koulutuksen avulla saavutettuja tuloksia? Milloin koulutus on maksanut itsensä takaisin? Arviointia hankaloittaa vielä se, että tulokset ovat yleensä mitattavissa vasta koulutuksen päätyttyä. Tulisiko koulutuksen toteuttajan tarjota erikseen tuloksien mittaamista vai jääkö mittaaminen koulutuksen ostaneen yrityksen vastuulle? Toimintatapoja on varmasti monia, hyviä ja ei niin hyviä.

Mikäli saavutettujen tuloksien arviointiin ja mittaamiseen keksitään hyvä toimintamalli, näkisin tämän olevan myös kilpailuvaltti niille yrityksille, jotka työelämälle koulutuksia tarjoavat!

Onko sinulla hyviä esimerkkejä koulutuksen avulla saavutettujen tuloksien mittaamisesta yrityksissä?

Mervi Varhelahti

Kiva kun luet tätä nyt.

2010-06-09T13:37:00.006+03:00

Kaipaamme uutta nimeä tälle blogille. Haluamme, että nimi kuvastaa aihettaan eli ”pohdintoja kielten, kulttuurien ja oppimisen parissa”. Viestinnästä on siis kysymys. Mutta.

- Mikä on blogin uusi nimi?
- Lähetä 14.9. mennessä ehdotuksia sähköpostiimme kielipalvelut@turkuamk.fi
- Lupaamme parhaan nimen keksijälle huikean yllätyspalkinnon.

Kiva kun rupesit heti mietiskelemään, mutta muista myös nauttia kesästä!

Lomaterveisin kielikoulutuskeskuksen väki

Mitä juuri tämä asiakas tarvitsee?

2010-06-08T09:13:00.000+03:00

Neuvottelutilanteeseen valmistaudutaan ihannetilanteessa hyvin ja huolellisesti. Uudenkaan asiakkaan luokse ei tarvitse lähteä tietämättömänä; yritysten kotisivut, hakukoneet , face book jne. perehdyttävät ja lisäävät tietoja. Lisäksi yrityksillä on mukaan otettavaksi tyylikästä esittelymateriaalia ja power point - esityksiä, joiden turvin saa helposti vierähtämään puolikin päivää asiakkaan luona. Pahin kauhukuva asiantuntijallakin on se, että sitten oikeassa viestintätilanteessa sanat loppuvat eikä tule mieleen mitään järkevää sanottavaa. Onhan myös opetettu, että esiintymisjännityksen saa kuriin siten, että valmistautuu huolellisesti. Salkku siis täyteen materiaalia ja matkaan!

Liian täyteen lastatun ja valmiilla sanoilla varustelun neuvottelijan, myyntimiehen tai asiantuntijanaisen kohtaaminen jättää asiakkaan kylmäksi. Neuvottelutilanne rakentuu vuorovaikutukselle, toisen osapuolen huomioimiselle, kuuntelemiselle ja kohtaamiselle. Siinä tarvitaan kohteliaita käytöstapoja, jutustelutaitoja, katsekontaktia, kuuntelemisen halua ja kykyä sekä aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan. Asiakas saadaan viihtymään ja kiinnostumaan. Oikein asetetuilla kysymyksillä saadaan toinen osapuoli myös kertomaan todelliset tarpeensa ja motivaationsa. Vasta asiakkaan aidon kohtaamisen ja vuorovaikutteisen keskustelun kautta päästään tavoitteeseen ja myymään asiantuntemusta, palveluita ja tuotteita.

Mihin uppoavat diaesitys ja esitteet? Asian esittämisen tukena voivat palvella hyvin, kun materiaali on valittu huolellisesti niin, että se vastaa asiakkaan kysymyksiin ja tarpeeseen ja vain siihen. Omaa yritystä on toki mukava kehua ja mainostaa, varsinkin jos se on kerännyt mainetta ja kunniaa ja toimii yhteistyössä muiden kuuluisien ja menestyvien yritysten kanssa. Siihen joukkoon on asiakkaankin mielestä mukava kuulua, kunhan vakuutetaan, että mahtavan menneisyyden lisäksi tällä yrityksellä on edessään myös loistava tulevaisuus. Tätä tulevaisuutta halutaan rakentaa juuri tämän asiakkaan kanssa vastaamalla juuri tämän asiakkaan tarpeeseen.

Riitta Uitto

Oppimispäiväkirjat – aivan kamalaa ja kamalan ihanaa

2010-05-21T10:42:00.001+03:00

Olen kuluneen kevään aikana innostunut käyttämään oppimispäiväkirjaa erityisesti kirjoittamisen kurssin osatehtävänä. Lähdin liikkeelle varovasti, hieman arastellen, mutta päiväkirjojen myötä tullut palaute on ollut niin hyvää, että aion jatkaa näiden käyttöä tulevillakin kursseillani.

Päiväkirjaa on kirjoitettu Optima-alustalla siten, että kurssilaiset näkevät ja voivat kommentoida toistensa tekstejä, mutta ulkopuoliset eivät tekstejä näe. Aikuiskoulutuksen aloittava ryhmä otti päiväkirjakirjoittamisen vastaan hyvin, ja opiskelijat näkivät toistensa tekstien lukemisen myös vuorovaikutusta parantavana asiana:

”Parasta tässä kurssissa oli ehdottomasti erilaiset tehtävät, joihin jokainen vastasi itsenäisesti vuorollaan. Mielestäni tämän tyyppinen oppiminen on rohkaisevaa, opettavaista ja ennen kaikkea yhteishenkeä luovaa. Myös oppimispäiväkirjalla on ollut samanlaisia vaikutuksia oppimiseen ja vuorovaikutustaitoihin.”

”Tämähän on varsin hauskaa, päiväkirjan kirjoittaminen. Odotan milloin ihmiset kirjoittavat lisää, jotta pääsen oppimaan/lukemaan uutta. Miksei joka aineella voisi olla oppimispäiväkirjaa, veikkaan että kaikki muutkin olisivat tosi innoissaan;)”

Opettajan kannalta parasta antia päiväkirjoissa on kuitenkin se, että niiden avulla saa aivan suoraa, sekä positiivista että hyvinkin kriittistä palautetta siitä, mitä on tunneilla tullut tehtyä ja miten opiskelijat ovat opetukseni ymmärtäneet.

”Viikon ensimmäisillä tunneilla käsiteltiin sähköpostiviestintää. Asia oli todella hyödyllinen, ei ole ennen tullut mietittyä näin tarkasti, että mitä siihen sähköpostiviestiin nyt kannattaakin kirjoittaa. Mallisähköpostit piristivät mukavasti luentoa.”

”Oli hauska tunti tarkastellessamme todella omaperäisiä sähköpostiviestejä, joita opettajamme on kerännyt aikojen saatossa. Tästä lähtien kiinnitän kyllä enemmän huomiota viestin aloitukseen, sanastoon ja ulkoasuun. Olivat ne tunnilla käydyt sen verran tökeröä katseltavaa.”

Oppimispäiväkirja sopii mielestäni miltei mille tahansa kurssille. Päiväkirjatyyppinen kirjoittaminen avaa ajatuksia, kirjoittaminen saa olla melko vapaamuotoista eikä koko aikaa tarvitse tuijottaa oikeinkirjoitussääntöjä. Suurin osa opiskelijoista kirjoittaa kuitenkin hyvää yleiskieltä, tyylilaji vaan lähenee arkista pakinatyyliä, mikä tekee usein tekstistä myös humoristista:

”Jännitys oli käsinkosketeltava, kun aikamme gladiaattorit asetelivat areenalle ensi kertaa miekat teroitettuna. Kämmenhiestä kosteat muistikortit ja pelon sakeuttama ilma täyttivät Colosseumin. Nyt oli tosi kyseessä. Täällä miehen arvo mitataan sanoilla ja ppt-tiedostolla. Mitään loppukoetta ei pidettäisi. Armoa ei annettaisi, mutta ei sitä kukaan myöskään pyytäisi. Miehet, projektori ja yleisö. Miesten aseina ethos, logos ja pathos. Tavoitteena ikuinen elämä historian kirjoituksissa Martin Luther Kingin, Winston Churchillin ja Malcolm X:n kaltaisten suurten puhujien joukossa. Keisari istui luokan takana tarkkailemassa ja valmiina kääntämään peukaloaan. Kaikki oli valmista. Kohta päätettäisiin lopullinen kykymme viestijöinä. Yleisön villi kohina hiljeni kuin miekalla leikaten, kunnioituksesta, samalla kun taistelijat astelivat areenalle. "Kaikki haluavat sinun onnistuvan!". Mieleeni muistunut sanahelinä oli mentorimme viimeisiä neuvoja ennen varsinaista koetusta. Mitä vielä! Tämä yleisö halusi nähdä kuinka leijonat päästetään irti.”

”Keisarin” korvat kuumottivat tekstiä lukiessani, mutta oivallista palautettahan se on. Ehkä toimin toisin tulevaisuudessa, ehkä en.

Oppimispäiväkirjan avulla voi seurata, miten asioita on oppitunneilla ymmärretty, ja niiden avulla voi myös korjata selkeitä väärinymmärryksiä. Päiväkirja hyödyttää siis monella tavalla opettajan työtä. Tekstien lukeminen vie toki aikaa, varsinkin, kun olen yrittänyt myös vastata kysymyksiin ja kommentoida ainakin suurta osaa teksteistä, mutta lukeminen on myös palkitsevaa:

”Tällä viikolla käsiteltiin kirjoittamista ja raportointia. Kirjoittaminen on itse asiassa laajempaa ja syvemmin ymmärrettävää, kuin olin ajatellutkaan. Harvemmin kirjoitustöitä tehdessäni olen tavoitteita ja tyylejä tietoisesti ajatellut, mikä näyttää hyvältä on riittänyt. Pitäisiköhän seuraavaa raporttia kirjoittaessa syventyä muuhunkin kuin pelkkään asiaan?”

Paula Aali - suomen kielen ja viestinnän lehtori

Oppikirjailijan kokemuksia

2010-04-14T14:15:00.008+03:00

Olin mukana kirjoittamassa englannin kielen ja viestinnän oppikirjaa Engineer Your English (Edita Publishing Oy), joka on suunnattu ammattikorkeakoulujen tekniikan opiskelijoille. Kirja julkaistiin kesäkuussa 2009 kaksi vuotta kestäneen suunnittelu- ja kirjoitusprosessin jälkeen. Mukana kirjoitustiimissä oli neljä ammattikorkeakouluopettajaa eri puolelta Suomea.

Suunnitteluvaiheessa kirjaan valitut aiheet jaettiin sen mukaan, mikä oli kunkin erityisosaamista ja kiinnostuksen kohde. Itse koin tämän todella hyväksi järjestelyksi, sillä oli mukava kirjoittaa sellaisesta aiheesta, jonka koki itselleen tutuksi ja josta oli jo hyväksi todettua materiaalia osittain valmiina.

Tiimimme työskentely oli loistavaa! On selvää, että kompromisseja piti tehdä paljonkin, mutta se ei aiheuttanut ongelmia. Tiimin tuki on korvaamatonta ensimmäistä oppikirjaa kirjoittavalle. Tiimityöskentelyn hyviä puolia on myös se, että joku muu lukee omaa tekstiä ja tekee parannusehdotuksia ja korjaa virheitä. Omalle tekstille tulee yllättävän sokeaksi.

Kirjoittamisprosessiin mahtui myös huonompia hetkiä. Muistan monesti istuneeni tietokoneen äärellä ja katsoneeni tyhjää ruutua saamatta mitään aikaiseksi ja tuskastellen häämöttävää deadlinea. Ajoittain aikataulu oli tiukka. Oppikirjaahan usein kirjoitetaan varsinaisen päätyön lisäksi, enimmäkseen viikonloppuisin ja iltaisin.

Voin kuitenkin sanoa, että oppikirjan kirjoittaminen on tähän mennessä yksi hienoimpia kokemuksia työurallani ja voisin ryhtyä siihen uudelleenkin. Parasta on ollut päästä käyttämään omaa kirjaa opetuksessa ja se, että voin kutsua itseäni tietokirjailijaksi.

Klikkaa kuvaa päästäksesi kustantajan sivuille

Piia Palmroth

Kansainvälisyys kannattaa

2010-03-08T12:18:00.003+02:00

Kielitaito ja kansainvälisyys ovat vahvuuksia, jotka taatusti tuovat etuja ja uusia mahdollisuuksia. Sain huomata tämän konkreettisesti, kun onnistuin saamaan opintoihini liittyvän harjoittelupaikan Suomen Suurlähetystöstä, Etelä-Afrikasta. Hakijoita paikkaan kuulemma riitti, mutta edukseni koitui aiempi työkokemus ulkomailla, minkä puolestaan mahdollisti juuri vahva kielitaito ja sen tuoma rohkeus lähteä hieman kauemmaksi kotoa. Koti-Suomen lisäksi olen aiemmin asunut Unkarissa ja Kyproksella joko työn tai opiskelun merkeissä, sekä nuorempana Yhdysvalloissa. Kielitaitoani olen kehittänyt jatkuvasti jo leikkikoulu-ikäisestä lähtien, ja olen usein huomannut tämän taidon olevan etuoikeus, josta on ollut apua monessa tilanteessa.

Keväällä lähden siis neljäksi kuukaudeksi Pretoriaan, Etelä-Afrikan Tasavallan hallinnolliseen pääkaupunkiin. Kansainvälisen liiketalouden opiskelijana teen taloushallinnon vastaavan sijaisuuden, hänen lomaillessa Suomessa. Tämä mahdollisuus on todisteena kieltenopiskelun kannattavuudesta. On upeaa päästä kokemaan uusi maanosa omin silmin, ja ilman huolia kommunikaatio-ongelmista.

Niina Heikkilä

Kielten ja viestinnän opetuksen pitäisi hyödyntää opetusteknologisia ratkaisuja yhä laajemmin

2010-02-16T14:14:00.007+02:00

Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan opetusteknologian käytössä kielten ja viestinnän opetuksessa on vielä paljon hyödyntämättömiä voimavaroja. Tutkimus tarkastelee ICT:n ja uuden median vaikutusta ja roolia kieltenopetuksessa perinteisen kontaktiopetuksen lisänä, ja kartoittaa tulevia mahdollisuuksia hyödyntää opetusteknologiaa. Tutkimus tehtiin kahdeksassa Euroopan maassa. Tutkimuksessa suositellaan keskustelua ja tiedonjakoa yritysten ja yhteisöjen kanssa teknologia-avusteisen kieltenopetuksen mahdollisuuksista ja kustannustehokkuudesta.

Turun ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetus on soveltanut teknologiaratkaisuja jo useita vuosia. Olemme seuranneet teknologiakehitystä ja kehittäneet opetusteknologiaratkaisuja mm. hankkeiden avulla. OSAKE-hankkeessa (linkki Osakkeeseen yrityskoulutuksen sivuilta) kehitämme yritysten viestintäkäytänteitä mm. hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia. DIGIS- hankkeessa tuotamme digitaalista materiaalia kansainvälisten partnerien kanssa sekä verkostoidumme teknologiaosaajien kanssa. PELLIC-hankkeessa sovelletaan englannin kielen opetusta harjoitusyrityskonseptiin teknologiaympäristössä. Uudet teknologiaratkaisut mahdollistavat entistä opiskelijakeskeisimpiä lähestymistapoja ja luovat mahdollisuuksia henkilökohtaisille oppimisympäristöille (personal learning environment =PLE).

-Minna Scheinin

Pellic-projekti on alkanut

2010-01-14T13:37:00.004+02:00

Practice Enterprise for Language Learning and Intercultural Communication on Kielikoulutuskeskuksen EU- rahoitteinen englannin kielen kaksivuotinen projekti (1.11.2009-31.10.2011). Projektin nimen mukaisesti olemme luvanneet kehittää harjoitusyritys-menetelmästä ja työskentelystä nousevan open-source virtuaalisen työvälineen EU-alueen englannin kielen opetuksen käyttöön (sovellettavissa myös muihin kieliin) lähinnä kolmannelle asteen ja siitä eteenpäin.

Projektissamme partnereina ovat Saksasta ICC (Eurooppalainen kieltenopetuksen kattoverkosto) ja Eberhard Karls Universität, Englannista King’s College London , Tsekistä Univesity of West Bohemia ja Espanjasta Florida Centre de Formaciò.

Ensimmäinen työkokous eurooppalaisten partneriemme kanssa pidettiin Turussa 12. – 15. joulukuuta. Esityslistalla olivat varsinaisten hallinnollisten kysymysten lisäksi mm. projektisuunnitelmaan ja konkreettiseen työskentelyyn liittyvät asiat, kuten esim. aikataulut ja eri työpakettien vetovastuut ja sisällöt, sekä työskentelyn alkua taustoittava maakohtainen tutkimus, jossa pyritään kartoittamaan mm. kieltenopetuksen nykykäytänteitä ja harjoitusyrityksen käyttöä kieltenopetuksen ympäristönä.

Projektin rahoitushakuvaiheessa työskentelimme Marjatan (Rännäli) kanssa yhteistyössä. Nyt projektin käynnistyttyä olemme jakaneet koordinaattorityöt niin, että Marjatta vastaa pääasiassa hallinnollisista asioista ja minä projektin pedagogisesta puolesta. Tarvittaessa työskentelemme eri kohdissa yhdessä ja avustamme puolin ja toisin. Rohkeus kokeilla uusia haasteita, asioita joita ei vielä tunne tai ole tehnyt, usko yhdessä tekemiseen, tarvittavan avun ja neuvojen saamiseen ja yhteisen osaamisen kantamiseen nousevat ehkä päällimmäisinä nyt mieleeni ja uskon, että Marjatta jakaa nämä ajatukset. Tuntuu hieman uskomattomaltakin, että tässä nyt olemme ja tätä projektityötä teemme. Mutta ennen kaikkea tuntuu iloiselta, mielenkiintoiselta ja valtavan antoisalta!

Pirjo Kavander

Kieli- ja viestintätaidot kehittyvät tehtävälähtöisesti

2010-01-05T14:53:00.005+02:00

Työelämässä on tärkeää kehittää kieli- ja viestintätaitoja jatkuvasti. Yksi lähestymistapa on ns. tehtävälähtöinen kielenoppiminen. Perinteisesti kielitaidon opiskelusta ajatellaan, että se on kielen harjoittelua jotakin tulevaa kielenkäyttötilannetta varten. Tehtävälähtöisyydessä ajatellaan, että kielitaito kasvaa samalla, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokainen voi siis kehittää omia kieli- ja viestintätaitojaan tarkkailemalla niitä tilanteita, joissa itse toimii vieraalla kielellä. Huomatessaan, että jokin osa-alue esim. sanasto, fraasit, kielioppi tms. ei mennyt ”ihan nappiin”, henkilö voi palata näihin asioihin ja kerrata itsekseen tai miettiä opettajan/tutorin avustuksella, miten suoriutua samanlaisesta tehtävästä seuraavalla kerralla vieläkin paremmin.

Tehtävälähtöisyydessä kannustetaan siis jokaista käyttämään rohkeasti vieraita kieliä, ja taitoja voi tarkentaa ja kehittää seuraavaa kertaa varten syventymällä ongelmakohtiin.

- Minna Scheinin

Hola! sí sí...

2009-10-27T09:29:00.035+02:00

Olen aina pitänyt matkustamisesta, mutta en ole koskaan matkustanut Euroopan ulkopuolelle. Tänä kesänä minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus tehdä 2 kk matka Yhdysvaltoihin sekä Chileen. Yhdysvalloissa olin lähinnä Kaliforniassa minkä lisäksi kävin Seattlessa, Las Vegaissa sekä Grand Canyonissa. Chilessä matkustin keski- ja pohjois-Chileen.

Oli mielenkiintoista päästä vierailemaan kahteen kontrasteiltaan niin erilaiseen maahan. Kaliforniassa pidin eniten kansallispuistoista, pienistä rantakaupungeista sekä surffaamisesta. On upeaa nähdä kuinka paljon eri maisemia mahtuu yhdelle alueelle. Chilestä mieleeni jäi värikkäät talot, aavikot, ystävälliset ihmiset sekä Andit.

Jälkeen päin harmittaa etten opetellut itsenäisesti espanjaa ennen matkaa. Tulin silti hyvin toimeen englannilla, viittomalla, ystävieni avustuksella sekä opettelamalla yleisiä sanontoja.

1. Valparaiso, Chile 2. Valle Nevado, Chile 3.Chañaral, Chile

1. Pismo Beach, California 3. Las Vegas, Nevada 4. Grand Canyon, Arizona

- Heikki Rahkonen

Croissants, Web 2, Language Learning

2009-09-30T00:00:00.009+03:00

I was a terrible foreign language learner at school: a) because I talked too much instead of listening and; b) because lessons seemed somehow "flat", lacking in colour, sounds and dimension. With 5 years of French behind, I left with little more than the ability to order a croissant and an embarrassing memory of running around Paris like a headless chicken in high heels shouting "ou et le bus" - hmmm, I was late, stressed and didn't know the word for bus station. So, to say the least, my language learning memories are not such fond memories.

Recently, I watched an incredible clip illustrating how different today’s digital generation of learners are from yesterday’s and how teaching needs to compensate for this. What if I had been born during this "google generation" a "Web 2 native" a "Digital Learner"? Would I have been any better at speaking French? How about you? Do you think the methods you experience in today’s classrooms with VLEs (Virtual Learning Environments) like Optima, video clips, blogs/learning diaries etc are any more effective than the methods of yesterday?

I do .... and I say this with as much conviction and enthusiasm as a blushing lovestruck bride on her wedding day! Today's technology permeates life, sound, and vibrancy that was amiss in the classroom of my past French lesson days. It allows our learners to create and build eportfolios of living sounds, images and reflections that weave a story of their language experiences as they navigate the map of life-long learning.

So, from time-to-time I want to share in our kielikoulutuskeskus blog links for using technology to enhance language learning experiences. The link I'd like to share today is for creating "word clouds" and is great for learning vocabulary and brainstorming words around a topic: www.wordle.net/ It’s a fun, quick and useful way for organizing, selecting and creating “art” from the words and phrases. Try it for yourself, share and see. I created this “French phrases” cloud in 10 minutes by just copying and pasting phrases I found via google:

This afternoon you'll catch me pacing the corridors, clutching a croissant and mumbling gutteral sounds in French!

Kelly Raita

Sata turkulaista yritystä sosiaalisen webin äärellä

2009-09-23T09:51:00.008+03:00

Sosiaalisen median suomalaiset asiantuntijat Jukka-Pekka Puro ja Teemu Arina johdattelivat dialogillaan sata turkulaista yritystä pohtimaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Yritysviestinnän iltapäivä - haasteena sosiaalinen media oli askel kohti Osake-hankkeen tavoitetta kehittää uusien viestintätapojen käyttöä yrityksissä ja oppilaitoksissa.

Maailmalla sosiaalinen web valtaa alaa yritysviestinnässä: FaceBook, blogit, Twitter, Googlen websovellukset ja erilaiset wikit. Nyt yritykset Suomessakin alkavat havahtua huomaamaan, että on parasta olla läsnä siellä missä asiakkaat viihtyvät.Visionääri konsultti Teemu Arina ja kriittisesti lähestyvä tiedemies filosofian tohtori Jukka-Pekka Puro muodostivat dynaamisen parin, jonka käsissä iltapäivän teemat pyörivät yritysten esittämien kysymysten tahdissa. Suunnattomia ennakkoluuloja ei tunnu löytyvän, mutta riskit halutaan selvittää huolellisesti ennen resurssien suuntaamista uusille alueille.

Paikalla yritysviestinnän iltapäivässä Forum Marinumissa syyskuun puolivälissä olivat myös hankkeen takaa löytyvät kolme merkittävää Turun ja Raision alueen yritysviestinnän kouluttajaa: Turun ammattikorkeakoulun kielikoulutuskeskus, Turun ammatti-instituutti sekä Raision seudun koulutuskuntayhtymän akk Timali.

Mikko Viljanen

Sosiaalinen media; ovatko suomalaiset yritykset jo jälkijunassa?

2009-09-04T10:34:00.001+03:00

Yrityksen oman henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden vahva yhteisöllisyys ja tehokas osallistuminen sosiaaliseen mediaan ovat tulevaisuudessa tärkeitä kilpailutekijöitä useammille organisaatioille. Tästä hyvä esimerkki on Facebook, mihin yhä useampi yritys suuntaa todeten, että kannattaa olla siellä, missä muutkin. Ovatko suomalaiset yritykset vahvasti mukana sosiaalisen median kehityksessä ja onko sen tärkeys ymmärretty?

Jos uskoo Markku Sileniä, sosiaalisen median saralla on Suomessa vielä paljon tehtävää. Suomeen syntyy nyt hänen avulla organisaatioille tarkoitettu sosiaalisen median kehittämisverkosto, lue lisää http://www.digibusiness.fi/portal/news/?id=25211&area=9. Teemu Arina on puhunut sosiaalisen median tärkeydestä jo kauan http://tarina.blogging.fi/blog/

Oli miten oli, suomalaisten yritysten on aika herätä sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Tarjoamme tähän loistavan mahdollisuuden Osake-hankkeen avulla, lue lisää www.turkuamk.fi/kielipalvelut

Marianne Renvall

Les blogs – quoi de neuf?

2009-08-21T09:54:00.002+03:00

Osallistuin tällä viikolla Turun ammattikorkeakoulun henkilöstökoulutukseen, joka koski blogien käyttöä opetuksessa. Pohdin, miten blogeja voisi hyödyntää kielten ja viestinnän opetuksessa ja mitä hyötyä blogeista voisi olla yritysviestinnässä. Miten ne lopulta eroavat verkko-oppimisympäristöjen keskustelualueista ja oppimispäiväkirjoista? Ja onko blogien julkisuus hyvä vai huono asia?

Kielten ja viestinnän opetuksessa blogit ja niiden julkisuus mahdollistavat sen, ettei vuorovaikutus jääkään enää vain tietyn ryhmän sisäiseksi, vaan ajatuksia ja kokemuksia voidaan jakaa myös eri ryhmien kesken. Yritysviestinnässä blogi voi toimia paitsi oppimisen ja vuorovaikutuksen välineenä, myös uutena tapana lähestyä asiakkaita ja luoda yrityskuvaa.

Dans l’enseignement des langues et de la communication, c’est déjà du quotidien que les étudiants partagent leurs idées et expériences et apprennent ainsi les uns des autres. Les environnements d’apprentissage en ligne avec leurs différents forums permettent déjà l’interaction entre les étudiants. Alors, a-t-on besoin de nouveaux outils comme les blogs qui rendent nos réflexions publiques dans le monde entier? En tout cas, ce que la publicité peut apporter, c’est que l’interaction des étudiants ne se passe pas seulement entre un groupe d’étudiants mais entre plusieurs groupes, qui eux, peuvent dater de différentes périodes.

Dans la communication des entreprises, les blogs peuvent servir pas seulement en tant que moyens d’interaction et d’apprentissage mais aussi pour des buts commerciaux et de marketing. Ils permettent aux entreprises de s’approcher de leur clientèle d’une nouvelle façon et de donner au monde extérieur une certaine image d’elles-mêmes. En écrivant ce qu’elles veulent, et seulement ce qu’elles veulent, les entreprises peuvent profiter du pouvoir que les blogs leur offrent.

Tiina Hirard

Pysähdellen

2009-06-17T10:14:00.002+03:00

Blogissa voi, tai ehkä jopa ”kuuluu”, kommentoida. Niinpä kommentoin Teemu Brunilan kulttuurikolumnia Turun Sanomissa, vaikka sen julkaisemisesta on jo aikaa. Brunila kirjoitti Stendhalin syndroomasta – kun taide pistää pyörryttämään tai salpaa hengityksen – ja sivulauseessa leimasi panhuilumusiikin banaaliksi ja keskiluokkaiseksi.

Mutta minkä minä voin jos panhuilu soittaa sieluani, ja käen kukunta on korvissani panhuilun soittoa.

Käki soittaa panhuiluaan
eikä siinä ole mitään
keskiluokkaista tai banaalia:
vilpitön sateen tuoksu
rentukat nupuillaan
rakastavat käen huilua.

Kun käen huilua kuunneltuani palaan kesäkaupunkiimme Turkuun, suuntaan Pieneen Kirjapuotiin Yliopistonkadun ja Humalistonkadun kulmassa. Riemastuttava paikka kirjojen, korttien ja musiikin ystäville! Hankin samalla loppukesän tuliaiset ja muutaman joululahjankin valmiiksi.

Ja löytyyhän sieltä myös valkokantinen runokirja Pirunpelto, josta ylläoleva runo on poimittu. Rentukoiden lisäksi se kertoo perheestä, unettomuudesta, surusta ja vähän työelämästäkin. Jos haluat uutta näkökulmaa kvartaalitalouteen ja (sen) jaksamiseen, tartu kirjaan.

Nautinnollista kesää perheen parissa, musiikin, luonnon ja kirjojen ääressä pysähdellen!

Satu Haapala

Vietä innostava yritysviestinnän iltapäivä 16.9.!

2009-06-08T14:15:00.003+03:00

Miten yrityksesi viestii tulevaisuudessa? Mitä hyötyä on sosiaalisesta mediasta?

Tule mukaan luomaan uusia näkemyksiä yritysviestinnän tulevaisuuteen
huippu-asiantuntijoiden Teemu Arinan ja Jukka-Pekka Puron dialogisessa ohjauksessa.

Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Tilaisuus on maksuton. 100 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tilaisuus on tarkoitettu yritysten edustajille.

16.9.2009 klo 11.30 – 16.00 Forum Marinum

11:30 - Lounas
12:15 - Tilaisuuden avaus, Marianne Renvall, Osake-hanke
12:30 - Teemu Arina ja Jukka-Pekka Puro, Yritysviestinnän tulevaisuuden joulukalenteri, haasteena sosiaalinen media
13:50 - Kahvitauko
14:00 - Learning Café, Dialogista työskentelyä ryhmissä
16:00 - Tilaisuus päättyy
Mahdollisuus tutustua Forum Marinumin näyttelyihin klo 19:00 asti.

OSAKE – hankkeen (Opetushenkilöstön ja työelämän viestintäosaamisen
kehittäminen monimuotoisissa ympäristöissä) toteuttavat Turun AMK:n Kielikoulutuskeskus,
Timali ja Turun ammatti-instituutti.
Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle ESR – rahoitusta.

Marianne Renvall

Liiketoiminta Venäjällä

2009-05-25T09:51:00.003+03:00

Miten sopimusneuvottelut hoidetaan Venäjällä? Mikä on sopiva yrityslahja? Mitkä kulttuurierot vaikuttavat suomalaisten ja venäläisten kanssakäymiseen? Osaatko kommunikoida ottaen huomioon kulttuurierot?

Näitä ja muita kulttuuriviestintään sidottuja kysymyksiä käsitellään Venäjän kulttuurisalkku-koulutuksessa, joka valmistuu verkkototeutuksena elokuussa 2009.

Tutustu valmiisiin kulttuurisalkkudemoihin.

Mervi Varhelahti

Languages online

2009-05-07T13:20:00.002+03:00

ITK´09 Hämeenlinna, 23.4.2009

Olin kertomassa ITK ´09 tapahtumassa omista kokemuksistani vieraan kielen opettamisesta ja oppimisesta verkossa. Ajattelin itse vielä muutama vuosi sitten sen olevan mahdotonta, mutta nyt olen VALAISTUNUT; se on mahdollista, se on kivaa ja vielä tehokastakin.

Verkko ja autenttisuus, klikkaa ja katso!

Tutustu Turun AMK:n Kielikoulutuskeskuksen verkkomateriaaliin:

tunnus: demo.opiskelija
salasana: demo

Sanna Simola

Me tahdomme - huominen on täällä tänään

2009-05-07T12:19:00.000+03:00

Kävin kolmannen kerran katsomassa ITK-päivien antia Hämeenlinnassa 23.4.2009. Aikaisemmilta päiviltä olen saanut paljon vinkkejä ja inspiraatiota opetukseeni, mutta nyt anti jäi vaisuksi. Näytteilleasettajia oli saman verran kuin aiemminkin, mutta tuntui siltä ettei oikein mitään uutta ollut nähtävänä.

Muutamia mielenkiintoisia esityksiä oli kuitenkin tarjolla. Jaakko Salonen ja Liisa Lähteinen kertoivat wikeistä opetuskäytössä. Esityksessä korostettiin ryhmän ja arvioinnin merkitystä, sillä monet opiskelijat ovat arkoja tuomaan osaamistaan esiin ja wikin julkisuus voi näin rajoittaa tekemistä. Hyvänä puolena wikien opetuskäytössä on se, että muokkaaminen ja sitä kautta opiskelijan aktiivisuus näkyvät heti.

Toinen kiinnostava esitys oli Kari Kähkösen ja Markku Kuivalahden Sosiaalinen web ja pedagogiset viisastenkivet. Myös tässä esityksessä korostettiin sitä, miten rima nousee, kun tuotoksista tehdään julkisia. Niinhän se on tämän blogikirjoittamisenkin kanssa!

Aulanko alkaa olla turhan sokkeloinen paikka tällaiselle tapahtumalle. Nyt moniin kiinnostaviin esityksiin ei kerrassaan mahtunut kuulijaksi, tai jos meni niin ajoissa, että sai paikan, tahtoi happi loppua kesken esityksen. Uutena kiinnostavana esitysmuotona olivat salama-alustukset, joista sain kuulla Teemu Arinan viiden minuutin kiinnostavan tarinan esineiden internetistä. Arina ei pettänyt nytkään: viiteen minuuttiin mahtui koko maailmanhistoria, nykyisyys ja tulevaisuus.

Paula Aali

Second Life as a Forum for foreign language studies

2009-04-29T11:44:00.001+03:00

The virtual platform Second Life (SL) is often used for educational purposes. One example is from my own process to study Italian. I participated in an Italian course in Firenze in March. The group continued to work in SL, and we meet virtually every week. SL can be made into a very effective learning space, where students can study with help of pictures, synchronous text and voice chat. They can also visit virtual places, such as Rome, Firenze, Itland etc., meet other people from different countries and use other languages with native speakers. The SL platform is free of charge and the technical requirements are a broadband connection and a headset with a microphone.

Here I am visiting Itland, a site where you can learn how to use Second Life, all in Italian!

Minna Scheinin

Monikulttuuriset työyhteisöt hyötyvät virtuaalisuudesta

2009-04-29T11:33:00.000+03:00

Kites ry. (http:(//kites.fi) kehittää ja edistää monikielistä viestintää ja monikulttuurista vuorovaikutusta. Kites – seminaarin (28.4. 2009) keskeisiä ajatuksia:

1. Juha-Matti Arola (eLearning and collaboration manager, Kone Oyj): Virtuaaliset työtavat vaikuttavat positiivisesti vähentäen ympäristön kuormittavuutta, lisäten työ- ja kustannustehokkuutta, mahdollistaen uusia työskentelymenetelmiä. Esimerkiksi vuonna 2008 Kone Oyj:ssä pidettiin 1 miljoona minuuttia virtuaalikokouksia. Yhteisötyömenetelmillä motivoidaan jakamaan myös informaalia tietoa
monikulttuurisissa yrityksissä (Reijo Heinämäki, koulutuspäällikkö, Metso Oyj).

2. Nykypäivänä tekniikka mahdollistaa virtuaalityön tekemisen. Videoiden käyttö on suurin kasvava osa-alue. Nopeatahtisessa liike-elämässä tehokkaana toimintatapana nähdään crowdsourcing. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alojen asiantuntijat tuovat osaamisensa yhteiskäyttöön. Asiantuntijuus on muuttunut kaksisuuntaiseksi (Kaija Pöysti, Aldanella Oy). Osaaminen on nykypäivänä sitä, että yksilöt jakavat omaa tietoaan ja osaamistaan yhteiseen tiedonrakenteluun.

Minna Scheinin ja Sanna Simola

Lue kielipalvelujen asiakastiedote!

2009-04-16T14:20:00.000+03:00

Kielipalvelujen uusin asiakastiedote (pdf) on ilmestynyt.

New way of learning cultures

2009-04-08T14:08:00.000+03:00

Culture Portfolio is a colourful online study package full of useful and interesting information for those that want to increase their cultural awareness. Culture portfolios, currently offered on seven countries (India, China, Germany, England, Sweden, Russia and Finland) , were developed to respond to a growing need for new material on intercultural communication for corporate clients as well as degree programme students.

To see the Culture Portfolio demos, please visit www.turkuamk.fi/kielipalvelut and choose ‘kulttuurikoulutus’.

Marjo Joshi

Cross-Cultural Adventure

2009-04-08T10:43:00.000+03:00

Turun ammattikorkeakoulun kielikoulutuskeskus ja kv -yksikkö järjestivät yhteistyössä kansainvälisen Cross-Cultural Adventure - tapahtuman 2.4.2009.

Tapahtuman teemaksi oli valittu Intercultural Communication, koska kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus on erittäin tärkeä osa sekä ammattikorkeakoulun että elinkeinoelämän toimintaa.
Tapahtuma tarjosi osallistujille tietoa kommunikoinnista eri kielillä ja eri kulttuureissa. Puheenvuoron pitivät mm. kieltenopettajat Elvira Lazareva ja Birgit Griese-Heikkilä.

Elvira Lazarevan puheenvuoro käsitteli kulttuurieroja venäläisessä ja suomalaisessa liike-elämässä. Birgit Griese-Heikkilä toi esiin suomalaisen ja saksalaisen liike-elämän eroja.
Molemmat kieltenopettajat ovat olleet kehittämässä digitaalisessa muodossa olevaa kulttuurisalkkukoulutusta Turun AMK:n kielipalveluille.
Lisätietoa kulttuurikoulutuksista kielipalvelujen www-sivuilla.

Mervi Varhelahti

Kommunikation i Finland

2009-04-01T08:46:00.000+03:00

Jag hör många gånger folk yttra sig om att vi inte småpratar i Finland. Det stämmer inte.

Det var en gång i en liten stad i östra Finland. Solen sken en vardaglig sommardag som den bara kan göra i de delarna av landet: små starka ljusa strålar utpekande genom bomullsmoln på en tunnt ljusblå himmel. Folket hade packat sig på torget och en liten stund såg det ut som om det vore livligt. En vanlig sommardag i en vanlig finländsk stad alltså.

Två män, kanske släktingar eller grannar, stod på varsin sida av vägen och väntade troget på att det röda skulle bytas till grönt. När det äntligen blev färdigt för övergång märkte männen på några meters håll att de kände varandra. Inte en min förändrades, men man kunde se av hållningen att de kände varandra. De gick framåt från motsatta håll, nästan nuddade varandra, vände inte på blicken, passerade och sen efter tre sekunder och steg sa den ene: "Mitäs...?" och ryckte litet med nacken uppåt. Och den andre svarade. "Mitäs...?" Sen fortsatte de åt motsatta håll. Det var det småpratet.

I de här näranuddande minerna och rörelserna vid ett övergångsställe i ett somrigt östra Finland kunde man se och höra finskt småprat som bäst. Inte behöver man säga många ord, "mitäs...?" innehåller: "Hej, hur är läget? Allt väl? Fint väder idag, Maija opereras imorgon och ska till Prisma och jäkligt mycket folk och vi ses imorgon, du ska väl till Perttus..." På finska klarar vi oss med ringa ord. Det kan vara härligt - men också skrämmande. Det är egentligen ganska otroligt klyftigt och häftigt att vi i ett ord och en speciell nackryckning kan sätta in så mycket känslor, frågor och stämning. Så visst småpratar man på finska också - sparsamt. Men det är kommunikation.

Stina Niemi-Leppäsyrjä

Uusi oppikirja syntyy keskustelupalstalla

2009-03-20T12:28:00.000+02:00

Kustannusosakeyhtiö Tammi alkaa käyttää sosiaalista mediaa oppimateriaalien tekemisessä. Pilottihankkeena toimii lukion filosofian oppikirja, jonka uudistustyössä hyödynnetään opettajien verkkokeskustelussa antamaa palautetta.

Keskusteluryhmässä opettajat voivat kommentoida oppikirjan tekijöiden ajatuksia, ottaa kantaa ja vaihtaa näkemyksiä muiden kanssa.

Lue lisää...

Kaikkialla ei kuitenkaan olla sosiaalisen median vallankumouksesta näin innoissaan, taannoin Eniro esti työntekijöidensä pääsyn Facebookiin ja Youtubeen. Syiksi mainitaan tietoturva ja työajan tärvääminen Facebook-surffailuun.

-Ville

Jalkapalloilijat pelaavat viestinnällisesti yhteen

2009-03-18T11:35:00.000+02:00

Jalkapallon pelaajayhdistys (JPY) kehittää parasta aikaa viestintäänsä Osake-hankkeessa. Hankkeen tarkoitus on viestintäkouluttajan avulla kartoittaa yrityksen tai organisaation viestintätilannetta ja kouluttaa valittuja viestintäsisältöjä.

- Jalkapallon Pelaajayhdistys on suomalaisen jalkapallon ja jalkapalloilijan edunvalvoja. Tarkoitus ei toteudu ilman ammattimaista viestintää. Ensisijaisesti olemme pelaajien keskustelukanava, joka säännöllisesti ja aina tarvittaessa antaa pelaajia palvelevia asiantuntijalausuntoja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, toiminnanjohtaja Markus Juhola perustelee.

Haluatko sinä kehittää yrityksesi viestintää? Tule mukaan Osakkeeseen!

Marianne Renvall

Пора интернациональному деловому миру начать знакомиться с новой Россией!

2009-03-18T07:44:00.000+02:00

Мир быстро меняется. Меняется и Россия, русские предприниматели, а с ними русская бизнес-культура. Сформированный в 90-х годах негативный имидж русского бизнеса вызывал долго опасения в европейских деловых кругах. На сегодня разница между западной и русской бизнес-культурой уже не так велика, как прежде. Искать и подчеркивать какую-то специфически русскую манеру ведения уже не актуально. В русском деловом сообществе уже преобладают люди, чей деловой стиль трудно отличить от стиля бизнесменов из Франции, Германии или Швеции. Российские деловые люди - специалисты международного стиля ведения дел.
Особенности сегодняшней деловой России это образование, восприимчивость к новому, внимательность к деталям, стремление делать успешный и честный бизнес. Современная Россия удивительно богата новыми деловыми и потенциально очень прибыльными идеями, которые готова предъявить миру.
Пора интернациональному деловому миру начать знакомиться с новой Россией!

Elvira Lazareva

Muutamia mielenkiintoisia uutisia

2009-03-12T11:06:00.000+02:00

Sosiaalinen media tuo runsaasti hyötyä opiskeluun

Sosiaalisen median opiskelua edistäviä hyötyjä ovat muun muassa yhteistyön tuottama tehokkaampi oppiminen muilta sekä ajansäästö uusien toimintatapojen myötä. Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma kokeili sosiaalisen median käyttöä Jyväskylän yliopistossa.

Lue lisää...

Australiassa saa opintopisteitä YouTube -luennoista

Tietojenkäsittelytieteen professori päätti, että luentoläsnäolon voi korvata katsomalla videotallenteen YouTubesta.

Lue lisää...

-Ville

Små ting väger tusen kilo guld

2009-03-09T08:21:00.000+02:00

Tänk vilka små ting får människor glada och på gott humör! TPS sprider glädje i ishockeysammanhang och även folk som säger sig hata sport och speciellt ishockey måste gå med i glädjen och konstatera: Roligt. Kul. Nu trivs de med att spela och det känns ända in i publiken! Det att över 8 000 tusen åbobor gör vågor i en ishockeyhall är universumstort! Vuxenriktigt alltså. Att se en åbobo skrika och vifta med händer i grupp är amazing. Var det kanske en dröm? Det känns trevligt att få gå med i viftande och diskussioner om hur och varför laget som ingen förväntade sig någonting av nu skiner och njuter av det de gör. Och lyckas.

Det handlar om små ting även i språk. Ett litet tack, trevligt hej då och lent ha det bra. Orden hör till de viktigaste i svenskan. Inte bara orden är viktiga utan också hur man säger dem. Det som jag brukar tjata om i svensk undervisning är att man i svenskan måste förstå att man ens lite måste tycka om att säga ordet. Ens lite måste man tycka om att reagera och ta ordet i bruk. Man måste tycka om det man gör annars blir det plattfall.

Därför väger små ting tusen kilo guld - ett genuint tack får kunden att komma tillbaka, ett bussigt hej då visar kollegan att du trivs med vad du gör. Och det fungerar.

Eikun aaltoilemaan, folk!

Stina Niemi-Leppäsyrjä

Vinkkejä yritysviestintään

2009-02-24T09:36:00.000+02:00

Ruotsalaisen Internetworld-lehden sivuilla on kiinnostava artikkeli yritysviestinnästä: mediatrendejä yrityksille. Muutenkin lehti on mukavalla tavalla ajassa kiinni. Sopii muillekin kuin ruotsinopettajille ja -opiskelijoille!

Paula Aali

Toolset for Learning

2009-02-10T19:48:00.000+02:00

Centre for Learning & Performance Technologies has presented "Toolset for Learning 2009".
Many of the tools are Web 2.0 tools that promote a social, collaborative, sharing approach to learning (both education and workplace learning).

Read more about implementing social media for learning in the workplace.

Mervi Varhelahti

Yritysviestinnän uusia tuulia

2009-01-30T18:15:00.000+02:00

Yritysviestintä on muuttunut parin viime vuoden aikana merkittävästi. Tämän tulisi näkyä myös yritysviestinnän koulutuksessa. Aiheesta kirjoitetaan runsaasti hyviä tekstejä, myös netissä. Pari hyvää blogia kannattaa erityisesti mainita: Wikimaniaa yrityksiin ja Yritys 2.0.

Paula Aali

Fråga, undra och prata, folk!

2009-01-18T11:04:00.000+02:00

Fråga, undra och prata, folk!
Nu i eländes tider kommer man att tänka på den enskilda människan. Kanske vore det dags att titta och lyssna på kollegan, grannen, kompisen, barnet, maken, mummon och typen bakom en i kassakön. Jag tror det var Pelle Miljoona som konstaterade att fast vi har hus hit och dit och alla världens prylar är vi inte så jättelyckliga. Nä. Och nu när finanskrisen kastar in tråkiga nyheter och allt ser dystert ut i framtiden (och Obaman kan ju inte rädda allt och alla!), har vi kanske igen tid att titta på medmänniskan. Vi mår faktiskt jättedåligt och kan det bero på att vi inte har haft tid att lyssna på varandra och prata om ingenting som egentligen är allting? Är det kanske dags att börja prata med folk, starta den där diskussion om hur kompisens farmor blev 95 utan att någonsin ha varit i Helsingfors, fråga om hur man sparar Amryllislöken till nästa år och undra om det blir en fantastisk sommar? Jag vet att det här landet har svårt för att fråga, diskutera och ifrågasätta och undra högt, men i hälsosam, nödvändig kommunikation handlar det ju inte om att kritisera och nervärdera folk utan om att vara genuint intresserad av personen och saken! Man kan helt enketl vara glad i sak, eller hur? Det är något som vi har svårt för i diskussioner i Finland. Allt behöver inte vara vass argumentation med tung faktabasis. Människan behöver männsika - sluta må dåligt och prata med folk! Starta med fredagsfika på jobbet och börja undra... på alla möjliga språk...

Stina Niemi-Leppäsyrjä

Kielet ja PK-yritysten kilpailukyky

2009-01-14T20:00:00.000+02:00

Tapasimme Euroopan Komissiossa 20.11.2008 Johan Häggmanin. Häggman toimii EU:n monikielisyyskomissaarin kabinetin jäsenenä. Keskustelimme komission monikielisyys-tiedonannosta ja sen merkityksestä PK-yrityksille. Kirjaamme tähän blogiin ajatuksia herättämään tärkeimmät esille nousseet asiat:

euroopan alueella vientiä harjoittavista PK-yrityksistä n 11% voi menettää liiketoimintamahdollisuuksia kielellisten esteiden vuoksi
muiden kielten kuin englannin hallitseminen tuo yrityksille kilpailuetua ja avaa mahdollisuuksia uusiin markkinoihin
PK-yrityksiltä puuttuu usein se osaaminen, miten kielet ja viestintä sisällytetään liiketoimintasuunnitelmaan

Komission tiedonanto ottaa kantaa myös kielten ja työllistettävyyden näkökulmaan. Sen mukaan yritykset rekrytoivat yhä enemmän kieli- ja kulttuuritaitoista henkilöstöä, jotta ne voivat toimia eri puolilla maailmaa. Tiedonannossa tuodaan esille myös, että kokemusten mukaan monikieliset ihmiset ovat myös luovia ja innovointikykyisiä!

Edistääkseen monikielisyyttä Komissio aikoo

edistää opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta
levittää tutkimustietoa kielten, luovuuden ja innovaatioiden yhteydestä
luoda foorumin yrityksille. Foorumissa levitetään parhaita käytänteitä monikielisyyden edistämiseksi

Monikielisyysasioista sekä PK-yritysten kilpailukyvystä lisää alla olevista raporteista ja tutkimuksista:

- Komission tiedonanto: Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus (.pdf)
- Companies Work Better with Languages (.pdf)
- "Pienet ensin" - eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act)

Mervi Varhelahti, Koulutussuunnittelija
Marianne Renvall, Yrityskoulutusvastaava
Marjo Joshi, Englannin kielen ja vistinnän kouluttaja

Kunden frågar alltid fel...

2009-01-13T10:37:00.000+02:00

Att det är svårt att vara kund! Mina duktiga elever brukar berätta om sin rädsla för att svara i telefon på svenska, men jag brukar trösta dem att det är ännu svårare att vara den som ringer. Det är ju nämligen så att prata i telefon är supersvårt på alla möjliga språk och när man som kund ringer till t ex offentliga byråer, it-relaterade håll och komplexa instanser så vet man inte alltid vad man ska fråga och hur. Begreppen och terminologin är ofta allt annat än klarspråklig och det är ofta så att kunden inte ens frågar om saken med rätt ord. Kunden i andra ändan av telefonsamtalet håller med vita knogar i luren och försöker komma ihåg vad det nu var för skillnad mellan ohjelmisto, softa, ajuri, laturi, oheislaite, kvarskatt, restskatt, kiinteä verkko, kaapeli och dagtraktamente samt dagpenning... lääh, så att hon eller han kan beskriva sitt ärende utan att verka helt imbecill och få ett konstaterande i slutet att "jaså, det var DET du menade...".

Så det här är värt att tänka på. När du svarar i telefon på vilket språk som helst, så kom ihåg att hjälpa kunde vidare - på vilket språk som helst.

Hälsningar en mycket simpel utbildare i svenska
Stina Niemi-Leppäsyrjä

Finland- Världens bästa innebandylag!

2008-12-22T12:48:00.000+02:00

14.12.2008 piti olla Niklas Jihdelle historiallinen päivä; hänen piti voittaa seitsemäs perättäinen kulta ruotsille salibandyn MM-finaalissa. Päivästä tuli historiallinen, mutta historiaa teki Suomi! Suomi katkaisi Ruotsin tappiottoman 40 pelin ja 6 MM-kullan putken.
Myös pelin kulussa oli jotain poikkeuksellista. Suomi aloitti shokeeraavasti ja johti jo 15 minuutin pelin jälkeen 4-0. Pelko hiipi puseroon vanhojen jääkiekkomuistojen noustessa mieleen. Ja kuinka siinä kävikään: Ruotsi vaihtoi maalivahtinsa ja seitsemän minuuttia ennen loppua lukemat olivat 6-4 Ruotsille.
Sitten tapahtui jotain, mitä ei vieläkään voi ymmärtää. Suomi tasoitti pelin 6-6 lukemiin. Voitto ratkaistiin sudden death - menetelmällä. Suomi voitti salibandyn maailmanmestaruuden!
Historiallista oli voitto - tottakai - mutta ennen kaikkea suomalaisten uskomaton taistelu ensin johtolukemista täydellisen pimennyksen kautta maailmanmestaruuteen!

Historian epäonnekkaisiin Suomen ja Ruotsin kohtaamisiin (suomalaisten kannattajien näkökulmasta) on väitetty olevan syinä mm kulttuuri, suomalaisten luonne ja ruotsalaisten Hannu Hanhi-tuuri. No,seurataan mediaa ja odotellaan, mitä asioista nyt puhutaan!

Grattis Finland!
Orden/ är tunga, men STORT GRATTIS FINLAND, NI ÄR VÄRLDENS BÄSTA INNEBANDYLAG!
//Niklas Jihde, stolt svensk lagkapten

http://www.innebandy.se/templates/BlogPage____118936.aspx

Mervi Varhelahti

Viele schöne Grüsse aus Berlin!

2008-11-20T14:38:00.001+02:00

Ich war in Berlin am letzen Wochenende um eine Sprachmesse zu besuchen. Das war mein erstes Mal da, aber ich bin davon überzeugt, dass es nicht das letzte war!

Habt ihr dieselbe Erfahrung wie ich, nämlich wenn man eine für sich selbst unbekannte Grossstadt besuchen möchte, ist es ziemlich schwierig, ein gutes Hotel zu finden. Also ich meine ein Hotel dessen Lage optimal ist (in der Nähe von allen wichtigen Sehenswürdigkeiten ist, NICHT in einer berüchtigen Umgebung liegt........)

Ich habe so ein gefunden
Bitte schaut mal an:

http://www.olivaer-apart-hotel.de/

Mehrere Gedanken über Berlin...später...

MfG

Sanna S.